keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Joulu on tullut

Joulu on tullut, pihoillla valkoista lunta
Uinuvat metsät syvää ja rauhaista unta
Pakkanen paukkuu, mutta et sitä tunne
Hyvä on ihmisen mieli, et kysy: mistä tai kunne?

Joulu on mailla, hämyyn tienohot peittyy
Tähtien valoa teille ja hangille heittyy
Pihojen piirissä ahkerat askelet taukoo
Haltijat salaa lumien esteitä laukoo -

Puhtaana välkkyy nyt joka nurkka ja pieli
Lämmin on hymy ja lämmin jokaisen mieli
Äiti ja isä ja lapset on toistensa luona
Mitään ei puutu, hyvä on hetkenä tuona

Kuusi on tuotu, on helyjä oksien päällä
Kynttilät hempeesti tuikkii siellä ja täällä
Kohtapa saadaan pukin kolkutus kuulla
Riemuun puhkee lapset yhdellä suulla

Uupuu jo pienin, pois toisten joukosta haipuu
Kun käsivarsilta äidin hiljaa kehtohon vaipuu
Maata nyt peittää hämärän sininen matto
Yllä on taivaan miljoonatähtinen katto

Oma joulunsa on myös karjalla navetan puolla
Puhtaat on oljet, tuoksuvat heinät tuolla
Karitsa uinuu emonsa kylkeä vasten
Niinkuin on tapa kaikkien pienien lasten

Ajasta aikaan ikinuori on joulu ja uusi
Yhäti armaana seisoo vihreä kuusi
Ajasta aikaan ihmisen kulkua johtaa
Tähti, min' silmä jouluna taivaalla kohtaa.

(Elisabet Laurila)


2 kommenttia: